sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Oi onnea

kriisinhallintaa

Halusin tulla jakamaan kanssanne onneni. Asia, joka tuottaa minulle iloa joka ikinen päivä. Ja ei, se ei ole tämä neuvostolautanen vaikka sekin on kyllä todella ihana.

Kuinka ihanaa onkaan osata venäjää näin hyvin!

Tässä viimeisen kuukauden aikana kohdalleni on sattunut useampikin eri asteinen kriisinhallintatilanne.
Olen niiiin onnellinen, ettei ole keskusteluja, joita en voisi venäjäksi käydä. Pystyn hoitamaan asioitani pankissa, sairaalassa, työpaikkoihin liittyvissä tilanteissa... Puhumaan asioista suoraan oikeilla sanoilla, eikä selitellen mutkan kautta, asioimaan puhelimitse, käyttämään ammattimaista terminologiaa ja pitämään lyhyen esitelmän tuntemattomalle noin 50 hengen yleisölle pienellä varoitusajalla. Ja tietysti luontevasti vitsailemaan luukun toisella puolella istuvien tätsyjen kanssa, ennen kaikkea.

Monissa näissä tilanteissa mietin, kuinka avuton olisin ollut vielä kaksikin vuotta sitten. Tai silloin joskus ennen... Vaikka hoituuhan se kaikki vähän kehnommallakin venäjällä, ainahan kaikki lutviutuu. Mutta on se elo näin vain paljon mukavampaa.

On kauheaa tuntea itsensä avuttomaksi, edes pieni hetki. Riippumattomuus muista pienten vastoinkäymisten hoidossa pitää aktiivisesti onnellisena.

Kielitaito on lahja joka antaa antamistaan!

10 kommenttia:

  1. "Kielitaito on lahja joka antaa antamistaan!" Amen! :>

    VastaaPoista
  2. Классно, ты молодец, поздравляю! Tiedän tunteesi paremmin kuin hyvin :) Aika vapauttavaa kun ei enää tarvi (joka päivä ainakaan) turvautua elekieleen :) Siivittää vahvasti arjen aherruksessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Vaikka elekieli on mulla ainakin välttämätön osa mimiikkaa (huidon käsilläni kun puhun puhelimessakin Haha) mutta eipähän ole ainakaan ymmärryksen välttämätön edellytys :----)

      Poista
  3. ihana lautanen! mutta sitä tulin kertomaan, että onnistuitpas kirjoittamaan tän juuri oikealla hetkellä. just ruotsiin opiskelemaan muuttaneena kielipuoleksi itseni tuntien sain tästä suuren tsempin! muistan tämän kun tekis mieli luovuttaa ja kun vertaan itteeni muihin - kyl mäkin vielä opin, pitää vaan olla kärsivällinen ja ahkera. valoa syksyysi! sun blogi on mahtava! taidan joku ilta lukee vähän vanhoja postauksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!! :) käy ihmeessä lukemassa (itsekin teen sitä silloin tällöin, kummasti tuppaa unohtamaan mitä siellä on:)) ja hei onnea koitokseen! uskon että vaikeudet ovat aivan samoja kuin itselläni on ollut. Niitä alkaa ymmärtää paremmin vähän vasta perästä päin. Hyvin se menee! Mutta kyllä siinä kestää hetken. (Itse luulin että ymmärrän ruotsia mutta pari päivää Tukholmassa vei ne luulot Haha)

      Poista
  4. Vautsivau, varmasti tuntuu hieeenolta! :) Venäjä ei vielä ole ihan sieltä helpoimmasta päästä oppia, joten saat olla ylpeä itsestäsi.
    Itse kamppailen tällä hetkellä hollannin alkeiden kanssa... Ah niin ihanan turhauttavaa uuden kielen alkuponnistelut. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Iina! Wau hollantia! Alku sina haastavin. Sanoisin että menee vähintään puoli vuotta että pääsee kunnolla rytmiin niin sitten alkaa helpottaa :) lykkyä!

      Poista
  5. Hienoa, kielitaito on kyllä super rikkaus! : ) Ylpeä saat olla itestäs, ei ole helposta kielestä kyse. Peukkua : )

    VastaaPoista

Acta est fabula, nunc plaudite!	
<