perjantai 24. huhtikuuta 2015

Kiireitä kiireitä

meh11 meh12
Hyvää perjantaita kaikille! Kohta viikko loppuu täälläkin, mikä on hyvä, koska en ollut aivan varma, selviäisinkö siitä hengissä. Nyt on opiskelussa sellainen vaihe päällä, että kaikki työt pitäisi palauttaa, kaikki kertaamattomat asiat koko keväältä alkavat painaa niskassa ja tenttikausi alkaa jo pikkuhiljaa häämöttää horisontissa. Kiireistä siis pitää.

Ja oli hyviä ja huonojakin uutisia. Eilen tulivat tulokset rikosoikeuden yleisen osan tentin komissiosta. (Niille, jotka eivät ole lukeneet tätä blogia kovin pitkään, tämä oli varmaan hepreaa, mutta kerrattakoon, että se oli siis toinen uusintatentti, josta läpipääsemättämöt potkaistaan yliopistosta pellolle). Oikea komissio oli siis jo alkukeväästä, mutta tämän kokeen osallistujat olivat kipeitä koepäivänä, jolloin sitä siirrettiin heidän osaltaan yli kuukaudella.

Onneksi, yksi parhaimmista ystävistäni pääsi kokeen läpi (vaikka hilkulla olikin, täytyy myöntää)... On kammottavaa pelätä ystävänsä puolesta. Venäjä on niin valtava maa, että jos toinen palaa kotiinsa yli 9 lentotunnin päähän, voitte kuvitella, kuinka usein sitä sitten tavataan.

Huonommin kävi toiselle kaverilleni. Hän ei päässyt koetta läpi. Näin ei tietenkään saisi sanoa, mutta huojennuin ehkä hieman. Ei nimittäin ole myöskään miellyttävää katsella kun jollekin koko opiskelu on pelkkää selviytymistä, hampaiden kiristystä, eikä tuota kuin kyyneleitä ja tuskanhikeä. Poika on nippa nappa 19-vuotias ja uskon todella, että hän löytää itselleen sopivamman alan tai yliopiston. Sääli vain. Hänkin lähtee kotiinsa Jakutskiin (tai armeijaan). Ei voi kuin toivoa, että tapaamme vielä.

Eipä tuolle enää mitään voi - niin se elämä vaan heittelee. Mutta allekirjoittanut ei ole lähdössä minnekään. Paitsi lauantai-iltana kirjastoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Acta est fabula, nunc plaudite!	
<