lauantai 28. syyskuuta 2013

Turinatuokio


1. Taas näitä "kirkkovene ei olekaan kansainvälinen symboli"-hetkiä. Kukaan ei eilen ollut kuullutkaan sinitarrasta. Ensin luulin, etten vain osannut selittää sitä oikein, mutta jatkoin kiivaasti yrittämistä. Ja sitten rupesin näyttämään kuvia.... Kehtaakohan kukaan enää moikata mua maanantaina? ("Toi on se suomalainen, joka höpisee innoissaan jostain sinisestä möhnästä, jota voi liimailla seinään")

2. Vein sukulaiseni, joka oli viime viikolla Pietarissa työmatkalla, syömään yhteen lempiravintolaani Hochu Harchoon. Ja kuten varmaan jo ymmärsitte, ihannointini kyseistä Gruusialaista ravintolaa kohtaan juontaa juurensa pitkälti sen sisustukseen. Tahdon kotiin sohvan, tahdon kotiin sohvan... Tällä kertaa kuitenkin järin sisustuksen ihailun omaan arvoonsa. En nimittäin muista tavanneeni kyseistä sukulaistani ennen, sillä hän muutti Italiaan ollessani nelivuotias. Ruoka oli hyvää, seura mielyttävää ja keskustelunaiheet mielenkiintoisia - täysi kymppi ilta siis! :)

3. Moi me ollaan Venäjällä ja tehtiin tänne sisäpihalle (venäläisen vakuutusyhtiöni oven eteen) tämmösii neliönmallisii reikii asfalttiin. Tää on salee hyvä.

4. Myin sieluni instagrammille
Mutta korostan tässä vaiheessa: kyseessä on minun instagrammini. Ei blogin. Blogi on mulle edelleenkin oma prioriteettinsä, enkä aio postailla tänne kuvia instasta enkä instaan kuvia täältä. Jotenkin tuntuu oudolta, että tarvitsisi ylläpitää yhtä blogia sosiaalisen median joka osastolla. (saatika seurata niitä facebookissa, twitterissa JA instassa?)
Tein instan itselleni, tyhjänpäiväiseksi, vähemmän verbaaliseksi iloksi. 
Instagrammista nauttiville, Dobro pozhalovat! (Tervetuloa!): http://instagram.com/mariariivari

2 kommenttia:

  1. kivoja neliöitä :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. allekirjoittaneen mielestä niihin oli myös kiva kompastua :D

      Poista

Acta est fabula, nunc plaudite!	
<