lauantai 11. toukokuuta 2013

Voitonpäivän viettoa


 9. toukokuuta Venäjällä todella juhlitaan. Silloin vietetään Voitonpäivää, eli Neuvostoliiton voittoa Suuresta Isänmaallisesta sodasta Saksaa vastaan, osana II maailmansotaa.

Mulla on kyseisestä päivästä näyttää oikeastaan vain hyvin vähän kuvamateriaalia (Iidan kamerasta loppui akku aika nopeasti eli juuri paraatia enempää emme ehtineet tallentaa).


Voitonpäivässä on kyse muun muassa veteraanien kunnioittamisesta. Sotilasparaatissa kunniaveteraaneja kuskataan autoilla, ja lapset juoksevat antamaan heille kukkia yleisön hurratessa "Spasibo! Spasibo! Spasibo!" (kiitos! kiitos! kiitos!) ja "Uraa! Uraa! Uraa!" (Hurraa! jne) Pietarissa hommaan kuuluu vielä Palatsiaukiolle sijoittuva konsertti, jossa sotilasunivormuihin sonnustautuneet esiintyjät esittävät perinteisiä venäläisiä lauluja, marsseja, Katjushaa ja Kalinkaa.
 
Musta venäläisessä stailissa mahtavaa on juuri se, että voin kuvitella voitonpäivän perinteiden olleen maassa tismalleen samanlaisia sodan päättymisestä lähtien. Onhan tämä maa, jossa mikään ei koskaan ole liian kornia. Virkistävää, miten täällä vaalitaan perinteitä prikulleen, eikä kukaan ymmärrä lainkaan konseptia esim. vaihtoehtoisesta joulusta ( HEI jos tänä vuonna ei hommattaiskaan kuusta ja syötäis vaikka thaimaalaista?)



Heh. Kaiken tämän paraatiriemun jälkeen oikeestaan kaikken päheintä oli ihan vaan päästä kävelemään liikenteeltä suljettua Nevsky Prospektia... Varsinkin illalla ilotulitusten jälkeen.

Ajateltavaa myös siitä, kun aina puhutaan, kuinka Suomella ja Venäjällä on jossain suhteessa samantyyppinen alkoholikulutuskulttuuri. Pietarin keskusta oli Voitonpäivänä kerännyt miljoonia juhlijoita, pietarilaisia, turisteja. Mutta mikään puistokännätysjuhla se ei todellakaan ollut. Siis ainakaan Suomen mittakaavassa. Iltamyöhään mukana olivat niin mummot kuin pikkulapsetkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Acta est fabula, nunc plaudite!	
<