maanantai 4. helmikuuta 2013

Nevskoe Dubrovkassa

Heippatirallaa! Terveisiä tällä kertaa Nevan rannalla sijaitsevasta Dubrovkan 5000 asukkaan "kylästä", jota paikalliset itse nimittävät Pietarin laitakaupungiksi. Eikä aivan oikeudetta, sillä iso osa paikallisista opiskelee tai käy Pietarissa töissä.  Noin 50km matka taittui kätevästi metrolla ja marsulla (venäläinen minibussi)

Kävimme siis Kertun kanssa morjenstamassa hänen tuttujaan ajoilta, jolloin hän asusti kylässä muutaman kuukauden. Oli mahtavaa päästä vähän kyläilemään venäläisissä kodeissa (ja nauttimaan vieraanvaraisuudesta, jolla vierailevat opiskelijatytöt syötettiin - useampaankin otteeseen!), kun ei tämä kansainvälinen asuntolani ole sitä paljon mahdollistanut. Viimeisestä noin kaksi vuotta sitten tapahtuneesta vierailusta, paikka oli kuulemma muuttunut paljon. Teitä oli asfaltoitu, vanhoja rakennuksia purettu ja tilalle rakennettu uusi kirkko, mökkejä, taloja ja ostoskeskus.

Itse ihastuin kylän vanhan puolen puutaloihin. Niitä sitten kuvailin, vaikka paikailliset olisivat varmaan toivoneet, että olisin kuvannut uusia ja hienoja alueita, enkä huonokuntoisia rotiskoja, jotka kaikki tullaan purkamaan lähivuosina. Surullista, mutta toisaalta ymmärrän. Huonon kuntonsa vuoksi taloissa ei todennäköisesti ole kovin mukava asua, ja yhdenkin käsiin lahoavan talon täydellinen peruskorjaaminen veisi eliniän. Toivottavasti eivät kuitenkaan hävitä aivan kaikkia puuasuintaloalueita.












Dubrovkassa oli musta tosi mielenkiintoista, että vaikka olen Suomessakin käynyt vastaavan kokoisissa paikoissa, en ole koskaan nähnyt kaduilla niin paljon ihmisiä kuin tuolla! Ja erityisesti lapsia ja nuoria oli paljon. Kavereiden kanssa käveleminen, mihin vuorokaudenaikaan tahansa, on koko alueen harrastus. Siellä mekin, kävellimme kavereiden kanssa: juttelimme, haimme muita kavereita kotoaan kävelemään, katselimme paikkoja. Kävimme myös luistelemassa, missä muutkin parikymppiset nuoret kokoontuvat joka päivä hengailemaan, kunhan töiltään ja opiskeluiltaan ehtivät.

Miten jossain, ns ei missään, voikin olla niin himskatin elävää kyläkulttuuria?? Pakkastakin oli ihan reippaasti, mutta siellä koko kylä vietti rennosti vapaa-aikansa ulkoillen ja mummot juoruillen. Pakko sitä on vain ihailla täältä asuntolasta, jonne itse tunnun kasvavan sieneksi seinälle, koska kauppaankin on liian pitkä matka (200m?)




















Että sellainen reissu! Herätettiin jo nyt närkästystä, kun mentiin vain yhdeksi päiväksi. Ensi kerralla sitten viikonlopuksi. Ja ehdottomasti kesällä, jolloin voi mennä uimaan ja illalla metsässä joka perjantai ja lauantai pidettävään discoon! 

10 kommenttia:

  1. Miten toi mummeli on saatu noin taiteellisesti aseteltua? Mahtavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanotaanko, että ovat Venäjällä oikein erikoistuneet tuohon mummojen asetteluun :D Museossakin niitä on aseteltuna joka ovelle, narikkaan, muutenkin joka nurkasta löytyy yks ;) !

      Poista
  2. Mahtavan näköinen, kuuloinen ja oloinen paikka! Meidän äiti on laulanut meille lapsille pienestä pitäen sellaista jollotusta jossa sanotaan: "paska haisee Nevan rannalla, hei!" Ei kai se ole totta?

    Ps. Tykkään hirveästi tästä sun blogista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hehe Kiitos! :) Tiedän jollotuksen! No siis eihän tuo todellakaan mitään maailman puhtainta vettä ole, mutta hajua en ole kyllä huomannut? Mikseikäs se jossain kohdissa tottakin voisi olla. Tai sitten vain asenteellista.. :)

      Poista
  3. ihania kuvia! ja haluun metsädiscoon :D

    VastaaPoista
  4. toi ränsistynyt talo on huikee! muista metsädiscossa laittaa jalkaan lämpimät kengät, jos biletät läpi yön t. kokemuksen syvä äääni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D onkohan täällä ees muuta tapaa bilettää kun läpi yön? Laitan laitan, kiitos vinkistä ;) !!

      Poista
  5. U-pei-ta kuvia. Mene toki nopeasti takaisin ja kuvaa lisää ;)

    VastaaPoista

Acta est fabula, nunc plaudite!	
<