maanantai 18. helmikuuta 2013

Lökönurkka


Oma nurkka. Mulla on aina ollut jotenkin sellainen vimmattu kolonrakennustarve. Huonekavereilla on jo kauan ollut kolosteluelämääni totuttelua. "Maria, mä en tajua, sä niinkun nukut sun sängys, syöt sun sängys, opiskelet sun sängys ja sit ihan muuten vaan hengaat aina siinä" jepjep. Minä täällä hei.


Teksti ei nyt luista millään, anteeksi siitä. Ollut tässä kaikenlaista ongelmaa terveyden kanssa, lääkärissä juoksentelua, lepäilyä. Kiitos luojan matkavakuutuksen sentään, että saa kivasti juosta yksityisellä, jossa saa englanniksi kertoilla asioitaan, eikä tarvitse änkeä tuonne poliklinikalle kovakouraisten hoitajamummojen passattavaksi. Kaikki kyllä ihan hyvin, ei tarvii huolestua siellä. Pikkuhiljaa alan kuroa koulunkäyntiäni takaisin kasaan, kun empä ole itseäni tässä liiemmin tunneilla nähnyt. Ehkä saisin Suomivisiitinkin jossain vaiheessa ajankohtaiseksi =))

Väsy. Mutta onneksi ensviikonlopuksi on taas tiedossa kaikkea superkivaa! 

2 kommenttia:

  1. siis oma lökönurkka on mulle elinehto, sitte keräilen siihen ympärille just kaikki lukemiset, laturit, koneen, jne. :-D

    VastaaPoista
  2. Oma lökönurkka paras nurkka! Oon kerännyt sängyn viereen kaikenmaailman krääsää että ei tartte turhaan nousta ylös, hehe. Poikaystävän puoli sängystä on varsin askeettinen verrattuna mun kirjakasoihin ja kaikkeen sälään.

    VastaaPoista

Acta est fabula, nunc plaudite!	
<