perjantai 28. syyskuuta 2012

Nukun sitten eläkkeellä




Vitsi tää elämä täällä venäjällä on RANKKAA. Miksei kukaan kertonut, että jos riekkuu monta yötä aamuun saakka juomassa kaljaa, että sehän alkaa väsyttää! Noh, vielä(kään) ei pääse nukkumaan, vielä olis kuvia laiteltavana ja läksyt tekemättä (jota edeltää vaihe - selvitä mitä tuli läksyksi) :D Ei ihan tosi, tää ei voi jatkua näin.

Eilen järjestettiin koululla sellainen pieni "suomi-juhla", johon teimme pullaa ja karjalanpiirakoita, jonka jälkeen aloitimme siinä 21 hujakoilla juhlimaan Ollin syntymäpäiviä. Eivätkä ne juhlat loppuneet hetkeäkään aikaisemmin kuin kolmelta seuraavana iltapäivänä. En edes muista, montako kertaa pojat kävivät kaupassa täyttämässä kaljavarastomme. Asuntolasta ei saa poistua yöllä 01-06 välisenä aikana, mutta koska kaljaa oli yksinkertaisesti pakko saada (koska nukkumaan meno neljältä ei ollut vaihtoehto) ainoaksi keinoksi jäi mennä matelemaan ovivahtia päästämään minut ja Iida "apteekkiin, koska on naistenvaivoja, ja olkaa nyt kiltti, tulemme takaisin 15minuutissa, olkaa niin kiltti, apteekkiin me vaan" ja sitten hilata kaljat neljänteen kerrokseen köyden päässä olevan repun avulla.

Näin meillä täällä Venäjällä. Mites teillä?

tiistai 25. syyskuuta 2012

Everything I need

Clutch. Accessorize

Niin heikko on ihmismieli. Pitää niiiiiin lopettaa tää kauppojen kiertely niin kun harrastemielessä - tai jättää lompakko kotiin. Lähdin ostamaan pipoa ja farkkuja. Arvatenkaan en saanut ostettua kumpaakaan, toisin kuin tämän clutchin.

Ihan hyvä, mulla on niin vähän bilevaatteita (ei ollenkaan, koska en harrasta sellaisia :D) Mutta nyt on ainakin tämä. Taisiis nimenomaan tämä - en tarvitse mitään enää ikinä.

Ihan tosi.

Paitsi ne farkut ja pipon.

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Metsämies

asupietari1 asupietari2 asupietari3 coat. mango / shoes. zara / bag. lumi / shirt. from carlings 
 
Mitens tässä nyt näin kävi. Muutin just viiden hiton miljoonan ihmisen suurkaupunkiin ja silti löydän itseni metsästä. Tää suomalaisuus on kyllä hyvin syvälle juurtunutta, voi voi. No ei vaiskaan - oltiin kertun kanssa matkalla yhdelle elokuva-arkistolle, jotta nähtäisiin jotain venäläisiä elokuvia. Ja nohevia kun olemme, päätimme kävellä sinne paikallisen "keskuspuiston" läpi.

Mitens täällä noin muuten. Koulu alkoi viikko sitten ja sitä on kuutena päivänä viikossa…. Hajottaa tuo yhden päivän viikonloppu. Meillä kun nuo illanvietot tuppaa aina - heh - venähtämään, niin sitten ei jää oikeen aikaa tehdä mitään. Täällähän siis homman nimi on se, että viimeinen metro lähtee 00.15. Sen jälkeen voi vielä ottaa käsitaksin (tunnetaan myös kansalaistaksina ja pimeenä taksina), mutta sitten kun sillat nousevat 01.30, ei enää pääse kotiin, koska asuntola on eri saarella kuin ydinkeskusta. Myöskin asuntolan ovet ovat kiinni 01-06. Eli täällä ihmiset lähtevät baariin siinä viimeisen metron hujakoilla ja bailaavat koko yön ja tulevat aamun ensimmäisellä metrolla takaisin.

Ei sillä itte itse olisin päässyt edes asuntolasta ulos :D Täällä sitä ollaan istuttu iltaa - ja no, aamua. Toistaseks oon tosi ihastunut tähän asuntolaelämään. On ihanaa kun on kokoajan niin paljon hyviä ystäviä ympärillä. Yllättävää miten vähän "omaa tilaa" sitä oikeastaan tarvitsee. Taisiis. Ainakaan toistaiseksi. Paha tästä muutamasta viikosta on mitään johtopäätöksiä vielä tehdä…. Kuitenkin pahenee talvella kun on kylmää ja kurjaa eikä kukaan halua lähteä ulos.

Mutta eipä sitä mietitä vielä. Nyt olen onnellinen.

Ihanaa olla täällä.

torstai 20. syyskuuta 2012

Second hand shop - Spasibo

spasibo1 spasibo2 spasibo3 spasibo4 spasibo5 spasibo6
Гороховая улица, 50г. // Gorohovaja Street 50


Eilen siis tehtiin pikakierros muutamassa pietarilaisessa second hand/vintage-kaupassa. Oli mahtavaa! Esittelen nyt niistä ensimmäisen eli Spasibon.  Kauppa oli tuollainen ihan pikkuruinen ja ainakin mun mielestä jotenkin toisi veikee :) Tavaraa ihan laidasta laitaan kaikkea ja paljon mm noita naamiaisasuja. **nyt kun taas googlasin sen osoitetta, huomaan että niitä löytyy samaa itseasiassa useampikin

Hintataso täällä second handeissä on aika sellainen perus uff, muutamasta eurosta ylöspäin. Mutta ei täällä tietenkään niin halpaa ole kuin esim valtterissa, missä toisinaan tuntuu että kaikki myydään 50sentillä ;)


Käytiin myös sellaisessa kuin OFF, jonka nimeen ilmeisesti kaikki paikalliset trendi-ihmiset vannovat. Se oli hassua, meidän oli osoitteen kanssakin jotenkin tosi vaikea löytää sinne, koska siinä rakennuksessa ei ollut mitään kylttejä. Mutta kun pääsimme sisälle, siellä olikin kokonainen kompleksi pieniä kauppoja! Löytyi jeffrey campbellin kengiä, vivienne westwoodia, jopa muutama minna parikan kenkäpari ja paljon muuta siistiä. Itse OFF - se second-and kauppa - oli ihan mielettömän magee. Mihinkään ostettavaan en tällä erää törmännyt, mutta tuun niin käymään siellä usein! En saanut lupaa ottaa siellä kuvia, enkä jaksanut alkaa selittämään siellä mitään tästä blogista koska kello oli jo 22.00.. (täällä kaupat on auki 23 asti) Mutta ehkä ensi kerralla saatte kuviakin sieltäkin :) 

Vaikka eipä täällä pietarissa paikat oikeen koluamalla lopu. Oon jotenkin ihan täpinöissäni tästä kaupungista. Tosin samaan aikaan jotenkin tosi ahdistunut, koska tuntuu että aikaa valuu hukkaan vaan asuntolassa kölliessä vaikka kaikki tuo olisi puolen tunnin päässä! On ihan hullua, miten paljon meininkiä - trendikauppoja, second handejä, kahviloita, ravintoloita, keikkoja ja taidehostelleja tällaiseen kaupunkiin mahtuu. Joku syksyn muotitapahtumakin on tulossa enskuussa, missä on pietarilaisia suunnittelijoita ja kaikkea. Sinne on ainakin PAKKO päästä!



Kiinnostaako teitä tällaset postaukset ollenkaan? :) Vähän? Hirrrmusesti?

tiistai 18. syyskuuta 2012

Tuesday outfit

asuru1
Bag. LUMI (supermarket xl) / coat. mango / shoes. zara

Heissulivei!

Katsokaas kun saattekin nyt asupostausta. Wau! :)

Tuntuu omituiselta kun en voi pitää niin muotipainotteista blogia täällä kuin ennen. Mulla vaan on niin vähän vaatteita täällä mukana ja nekin on kaikki mustia :D Että siinä teille trendejä sitten… Oishan täällä noita kauppojakin, mutta tällä kelan opintotuella ei paljoo shoppailla.

Mutta mutta, huomaatteko jotain uutta? No siellähän se on Lumin Supermarket-bag! (XL) Omassani oli tosin viallinen vetoketju. Ei mikään ihan hillitön hurraa-elämys huomata se puolimatkassa pietarin rajalle. No, stocka lähettää mulle uuden tänne pietarin stockalle, että voin käydä vaihtamassa, mutta on se kyllä vähän kyseenalasta kuljeskella täällä laukku auki. Pakko se vaan on, koska en ottanut mitään muutakaan laukkua mukaan…

Toistaiseks tää Lumin "laukkuja, joiden yli voit ajaa vaikka katujyrällä"-maine ei oo ihan saavuttanut mua.

maanantai 17. syyskuuta 2012

Voi Vitun Venäjä - osa I: Internet

rundom rundom2 rundom3
Postauksen kuvat eivät liity aiheeseen. Ne on vaan jotain mitä oon nappaillut täältä asuntolasta.

Jotta pääsisitte tähän pietarilaiseen maailmaan sisään, kuuluu siihen kiinteästi yksi osa. Kutsukaamme tätä juttusarjaa nimellä VoiVitunVenäjä, joka siis liittyy kiinteästi kokonaisuuteen "Venäjä - maa, jossa mikään ei toimi, mutta kaikki on mahdollista" (ja nimenomaan tuohon toimimattomuuteen, jatketaan niistä mahdollisuuksista joskus myöhemmin)

Elikkä. Tässä on nyt siis kaksi viikkoa hommailtu mulle asuntolaan omaa internettiä.  Hommahan toimii niin, että joku soittaa telyhtiöön (tässä tapauksessa joku muu kuin minä, koska en puhu tarpeeksi venäjää) ja tilaa mulle internetin. Teleyhtiö lupaa soitella ja tulla asentamaan. Ja vielä jostain jumalan armosta joillakin tää juttu toimii… Kerttu soitti kerran ja sitten netti tuli seuraavana päivänä. Itselleni on soiteltu kaksi viikkoa, yhteensä neljä kertaa, mutta kertaakaan eivät ole soittaneet takaisin (väittävät aina soittavansa samana tai seuraavana päivänä). Paitsi tänään kun yritettiin vähän ärhäkkäämpää taktiikkaa. Teleyhtiöstä soitettiin takaisin kun olin ystävälläni Annella 15min matkan päässä asuntolasta. Että hei täällä sitä ollaan, odotan tasan viisi minuuttia sitten lähden…………… Arvatkaa kaks kertaa ehdinkö juosta. Vituttaa kun joku teleyhtiön äijä saa kahdeksalta illalla sanella mulle, montako minuuttia suostuu odottamaan, että voi palvella maksavaa asiakasta. Ihankun voisin istua täällä joka helvetin minuutin odotellen niitä. Että kiitos tästä. 

Nyt on sellanen olo, et ampukaa mut tähän paikkaan, joudun taas odottamaan ja soittamaan sinne 17 kertaa. Enkä saa nettiä ikinä. VITTU.


///////////EDITTT 40mins later ------Noniiiiin Pääsemmekin heti ottamaan osaa tuohon mahdollisuus-osioon. Nyt se nettityyppi pamahtikin tänne (kello on siis yli yhdeksän illalla) sillai Privet! :D Ja tadaa nyt kaikki järjestyi, mulla on netti ja vjo horosho. Miten tää paikka osaakin.....

lauantai 15. syyskuuta 2012

aktiivioppimista

oppimista1

Diana haluaa oppia englantia, minä espanjaa ja kaikki venäjää. Ollaan liimailtu kämppä täyteen tällaisia lappusia. On kyllä vähä retardi olo, kun joka kerta kun tartun johonkin esineeseen, siinä lukee mikä se on. Puhumattakaan noista "lattia", "kulma" ja "ovenkahva"-lappusista. :)

perjantai 14. syyskuuta 2012

Long time no see, perillä vihdoinn!

muki2 muki1 muki3 muki4

Heippahei! Täällä sitä sitten ollaan. Tuntuu kun oisin ollu täällä vähintään kolme kuukautta, vaikka eihän tässä oo mennyt kuin vähän päälle viikko.

Aluks kun saavuttiin, säikähdin aika paljon tätä asuntolaa. Oletin sen tyyliltä ja kunnolta -noh- aika venäläistä, mutta silti.. Heh. En oikein tiedä, miten tästä teille kirjottaisin. Ihan turhaa tätä on kaunistella, mutta ei tästä silti tarvitse mitään kauhukuvia maalailla. Suomalaisilla on niin paljon ennakkoluuloja jo valmiiksi. Itse oon jo viikossa ihan sopeutunut tänne, en enää edes huomaa sellaisia asioita kuin "tosta puuttuu kynnys", "tossa on reikä tapetissa", ja "tuolta lohkee pala"

Mutta tosiaan. Eka päivä meni väsyneesti ja kaikki oli uutta, eikä oltu syöty koko päivänä mitään. Oli vähän koti-ikävä. Se helpotti oikestaan heti kun pääsin purkamaan tavarat paikoilleen (sain siirrellä huonekaluja ja "sisustaa". Täällä asuntolassa on sellainen käytäntö (ei siis periaatteessa ole luvallista, mutta who cares) että käytävillä on tavaraa, jota saa ottaa itselleen paitsi jos siinä on lappu "älä koske". Sieltä ollaankin sitten saatu astiateline ja pyykinkuivausteline ja lisätuoleja.

Jaan siis huoneen kahden muun tytön kanssa. Elisa on suomalainen ja sitten tässä on Diana Columbiasta. Ja ekstrana vielä Dianan poikaystävä Jose, joka käytännössä asuu meillä myös. Aivan ihania molemmat, ovat auttaneet tosi paljon ja tarjonneet lainaksi nettiä ja jääkaappia. Oon niiiiiiiiin onnellinen että kävi niin hyvä tuuri, että saatiin tää huone!! Oon nimittäin kuullut aika ikäviä juttuja yhteisasumisesta, eikä esim meidän naapuri (mongolialainen?) ole esimerkiks sellanen tyyppi, jonka kanssa haluisin todellakaan asua. Toivotin hyvät huomenet matkalla vessaan ja kaveri käveli suunnilleen mun yli… Ja on näillä muilla suomalaisillakin vähän konflikteja edessä omiensa kanssa.

Huonetta oonkin sitten parhaani mukaan yrittänyt "sisustaa", alotin raaputtamalla kaikkialta irti sellaista mustaa töhnää (semmosta 30 vuoden aikana kerääntynyttä) ja ostin verhot. Kyse on vaan siitä, että pienelläkin panostuksella voi olla suuri merkitys. Ja kun ei noi remonttireiskan hommat oikeen mulle istu, aattelin että tää saa riittää :D

Tuun niin oppimaan espanjaa tän vuoden aikana :D Noi lattarit on tosi hauskoja, niitä on täällä aika paljon ja niillä on ihan omat piirit. Eilenkin päätettiin kokata yhdessä, ne teki salsaa ja jotain muita lattariruokia (oli ihan sairaan hyvääää) ja sen jälkeen istuttiin iltaa niiden huoneessa oikeestaan aamuun saakka. Välissä käytiin vähän kattomassa jotain niiden tuttuja toisessa huoneessa ja yhtäkkiä pamahdettiinkin hulluihin SALSABILEISIIN? Mietin hetken kyllä, että kylläpäs sitä ihminen omituisiin tilanteisiin elämässän päätyy. Tuntui siltä kuin olisin astunut johonkin madonreikään tai mut olis biimattu keskelle elokuvaa! Pietarilaisessa asuntolamurjussa pimeessä huoneessa 30 ihmistä tanssimassa salsaa :D Edes mun ei annettu olla tanssimatta, vaikka yritin kovasti vakuuttaa ne että me suomalaiset ollaan vähän kankeempaa sorttia.. Hullua. Hauskaa, mutta jotenkin ihan kajahtanutta :)

Tää koko asuntola on ihan kuin pieni maailma. Ihmisten tapaaminen on tosi siistiä. Varsinkin kun se on niin naurettavan helppoa. "Privet! Kak dela?" (Moi! Mitä kuuluu?) on joka kerta riittänyt. Riippumatta siitä, etten ainakaan vielä puhu venäjää kovin hyvin. Paranemaan päin kuitenkin. Oon jutellut mm senegalilaisten, libanonilaisten, lattareiden, kazakstanilaisten ja venäläisten kanssa. Ainiin ja oliko vähän siistiä syödä sambialaista ruokaa! Tutustuttiin keittiössä moniin afrikkalaisiin, joista Boskar-niminen poika tarjos meillekin… Mannapuuroa ja jotain kanaa käsin syötynä :)

tiistai 4. syyskuuta 2012

Lähtö // Im moving to St Petersburg


Se olis huomenna sitten. Meidän pikkubussi, joka me suomalaiset lähtijät vuokrattiin ovelta-ovelle-systeemillä, starttaa huomenaamulla klo 0600.

Ei tunnu siltä että olis lähdössä juuri lomamatkaa pidemmäks. Mutta herranjumala, mähän pääsen kotiin vasta jouluna! (ja siihenkin täytyy hieman neuvotella - onneksi ostin yli kaks ja puoli kiloa suklaata että on vähän neuvotteluvaraa ;))

Pakkaamista en ihan ole ehtinyt aloittaa….. Sain photoshopin toimintaan vasta eilen illalla (taukoa olikin vain kaks vuotta :D) ja siinähän se yö meni rattosasti siskopuolen hääkuvia laitellessa. Nyt pitäisi vielä jatkaa sitä JA sitten pakkaamaan. Mätkin jotain mukaan ja toivon, etten unohda mitään.

Ja sitten mennään villen kanssa viimeisille treffeille… Kakkugallerian kakkubuffettiin! :) nam nam kakku on hyvää.

Tehdään pieni tiivistelmä:

Eli mitä?? - Muutan Pietariin
Tekemään mitä? - Opiskelemaan
Opiskelemaan mitä? - Opiskelupaikka pietarin valtiollisessa polyteknisessa yliopistossa juridiikkaa, mutta ulkomaalaisille on pakollinen vuoden valmistava opisto, jossa opiskellaan venäjää.
Kuinka pitkäksi aikaa? - Lähtökohtaisesti ainakin vuodeksi. Jos on kivaa, jään sinne tekemään kandin ja haen maisteriin suomeen. Paha sanoa :)
Missä asun? - Aluksi muutan yliopiston asuntolaan, jossa jaan huoneen 1-2 muun ihmisen kanssa, keittiöt ja suihkut ovat yhteisiä. Jos siellä on elinkelpoista (eli yhteisasuminen ei raasta hermoja ihan älyttömästi) jään sinne, koska se on ilmainen. Mutta voi olla että etsimme muiden kanssa yhteistä kimppakämppää !
Puhunko venäjää? - ……aikas auttavasti :D…. Tota eiköhän sitä siellä opi. Oon opiskellut kyllä sitä koulussa 10 vuotta, mutta oon ollut aika laiska oppilas hehe.
Entäs poikaystävä? - Tulee ikävä :( Ostan sille monikertaviisumin ja sarjalipun allegroon..



OFFTOPIC: Oisko joku sen verran kartalla noista HTML-koodeista, että mistä kohtaa saisin mun postausten riviväliä muutettua pienemmäks? Koskin noihin viimeks vuonna 2009, enkä ole sen jälkeen perehtynyt asiaan :D Olisss tosi kiva jos joku vois auttaa! :)
Acta est fabula, nunc plaudite!	
<