torstai 5. heinäkuuta 2012

Ilonaiheeni, päivänpaisteeni


Kaikki alkoi yhtenä aurinkoisena päivänä. Tarkemmin sanottuna päivää ennen pääsykokeitani, kun olin viemässä muutamaa paperilappusta virastoon Hakaniemeen ja kävelin hagiksen torin ohi.

Mieleeni tuli heti ajatus, kuinka kutkuttavaa olisikaan ostaa itselleen mansikka. Ei sellainen syötävä hedelmä, vaan ihan oikea kasvi. Sellainen ihan pikkainen.

Kukkakauppiaat myivät pienen pieniä mansikkapuskia, ns. kuukausimansikoita, hintaan 1e.

Sinä päivänä en mansikkaa kuitenkaan ostanut. Ajattelin, että jos ostan sen nyt, menen kotiin hoitamaan, kastelemaan, vaalimaan ja ihan vain hihittelemään sitä, että hihi ostin itselleni mansikan, enkä olisi enää ehtinyt lukea riviäkään.

Meni tuskastuttavan kauan ennen kuin ehdin taas torille. Ostin mansikan, hihittelin, iloitsin. Minun ihana. Ville kysyi, minkä antaisin sille nimeksi. Mansikka. Sen nimeksi tuli mansikka.

Sitten kuitenkin. Vaikka kuinka sitä vaalin, lehdet rupesivat kellastumaan ja kasvi näytti muutoinkin jo perin surkealta. Olin jo epätoivoinen, oliko tämä nyt kuukausi-odotusta-mansikka, joka kuolee viikossa vai oliko osalleni periytynyt se ominaisuus, joka tappaa kaikki kasvit?

Päädyin antamaan mansikalle kukkafuudii. Jotain puutarhakasviravinnetta. Se heräsi henkiin! Mansikat punertuivat ja siihen puhkesi jopa pieni uusi kukkanen.

Nyt olisi sadonkerjuun vuoro. Voikohan noita mansikoita syödä vai onkohan se kyllästetty kukkafuudin lisäravinteilla, jotka muuttavat ihoni violetiksi ja loppujen lopuksi alan kasvaa suomuja?

Ei se mitään. Minulla ja mansikka.

My joy, my sunshine.

I was thinking, how funny it would be if I was to buy myself a strawberry. Not the fruit, but the real thing, the plant.
The idea was stuck in my head for a while because I simply had not time to go and get one from a marketplace. But when I finally did, I was so happy. I got my lovely little strawberry.
Of course the plant got stressed out and started dying. Then i fed her with some garden-plant-nutrition-stuff and she got better. Now i would seem to be time to harvest, but Im not sure whether the fruits are eatable. If I ate one, would my skin get violet and start growing scales?

Mostly, I dont care. I love my strawberry.

5 kommenttia:

  1. oon töissä taimitarhassa :D jos lannote jota oot antanu on sellasta et se sopii hyötykasveille niin syö :--)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. heheheh ei se tainnut olla :D Kiitos vinkistä! Jos joskus ostan uuden mansikan, kattelen ehkä vähän tarkemmin niitä ravinteita.....

      Poista
  2. voi ei ihana! kaikkea hyvää sulle ja mansikalle!

    VastaaPoista
  3. mua rupes jostain kumman syystä hymyilyttämään tämä teksti. mansikat on hyviä!

    VastaaPoista

Acta est fabula, nunc plaudite!	
<