sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Goodbye Hanoi Rocks


Torstai ja Lauantai jäähyväiskeikoilla. En oo vähään aikaan kuitenkaan kauheesti kuunnellu... ainakaan niin paljoo. En kiellä, oli hirvee fiilis varsinki lauantain jälkee. Jokainen hanoin keikka on ollu mulle niin rakas.. Ei oo mitään muita bändejä, keikkoja joita rakastasin kokonaisuudessaan niin paljon.

Missäköhän mäki luuhaisin ilman hanoi rocksia? Mul ei ois melkeen ketään niistä kavereista, joita mul on nyt. Hanoin "fanittaminen" muutti mun elämän. Se oli käännekohta. Menee vähän syvälliseks mut itkin ja itkin ja itkin vaik kuinka paljon vikal keikal : ( Onneks risto oli siel.. Luulin tyylii et olin ainoo joka itki : DDd ku en nähny ketää muuta. olin varmaa TOOOOOSI kaunis ku vaa SNIFF ja sniff sniff sniff.

maailman kaunein biisi. Kauneimpii. Tulee mieleen niin hyvii kun huonoiki muistoi. Onkohan biisi kaunis vai muistot kauniita? jaa-a. Jotkut asiat kuuluu unohtaa, toisii ei koskaan pysty. :<<<<


The nights are wearing me down
And it`s hard getting through the day
`Cos I need you right now
And right now you`re so faraway

I guess I should have known
That I`d end up this way
But I swear I`ll come home
And then nothing will drag me away

Don`t you ever leave me baby
Don`t you ever leave me now
Don`t you ever leave me baby
If you leave me you will kill me now

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Acta est fabula, nunc plaudite!	
<